sunnuntai 21. helmikuuta 2016

Kevättalven piristys-pipo



 Pipomalli: oma
Keltainen lanka: Kelo, Novita,
Sinertävän vihertävät langat: Lisa uni, Gründl + Babyull, Viking of Norway + tuntematon Babyull



 Neulemalli: oma
Keltainen lanka: Kelo, Novita,
Sininen lanka: Andes, Drops

Loman alettua huomasin todella olevani sen tarpeessa. Ensimmäiset päivät ovat kuluneet ensisijaisesti laiskotellessa, käsitöitä kuitenkaan täysin unohtamatta. Aiemmin tällä viikolla tuli koluttua hieman lankakaappeja, ja kuin silmänräpäyksestä syntyi erään illan aikana pojalleni pipo jämälangoista. Tästä innostuneena kaivoin lauantaiaamuna kaikki lankavarastoni kaappien kätköistä ja levitin niiden sisällön pitkin olohuoneen lattiaa. Suuri osa varastostani lähtee kiertoon, ja jäljelle jätin vain ne kaikkein mieluisimmat ja kauneimmat langat. Lankoja järjestellessäni tyttäreni esitti kainon toiveen, että hänkin haluaisi samanlaisen pipon, kuin veljellään. Pienen lankaostoksen turvin saimme toteutetuksi hänellekin omansa. Värivalinnat piristävät kyllä silmää, kun syksy ja alkutalvi tuli ulkoiltua hieman synkemmissä sävyissä.

Luonteelleni sopivat paremmin pikaiset neuleet kuin ohutlankaiset ikuisuusprojektit. Täten päädyin neulomaan jo itsessäänkin paksua Novitan Keloa kaksinketaisena saadakseni nopeasti oikein muhkean lopputuloksen. Alla epämääräiset ohjeet pipoihin:

POJAN PIPO: Loin kuutosen puikoille 40 silmukkaa. Suljin neuleen ja neuloin 1 oikein 1 nurin 10 kerrosta. Jatkoin kaksinkertaisella Andes-langalla helmineuleena n. 20 cm. Jatkoin helmineuletta samalla, kun päättelin joka puikon alussa (4 s/krs) jokaisella kerroksella siihen asti, että silmukoita oli jäljellä kolme per puikko. 
TYTÖN PIPO: Silmukkamäärät ja resorin tein samoin, kuin pojan pipossa. Jatkoin resorin jälkeen viisinkertaisella langalla (sekoitus: 2 lankaa: Lisa uni + 1 lanka: Babyull + 2 lankaa: tuntematon "Babyull"), jotta muodostuisi vaikutelma paksummasta langasta. Neuloin tytön pipoa kahden kerroksen helmineuleena (lähikuvasta erottuu hyvin, miten on neulottu) myös noin 20 cm ja sitten päättelykerrokset jne.

Ensimmäinen ajatukseni pipojen valmistuttua oli, että tulikohan tehtyä liian pienet. Pojan pipo on ollut kohta viikon käytössä, ja jo nyt se on pehmennyt ja venynyt sen verran, ettei suurempaa olisi kannattanutkaan tehdä. Itselläni on aika löysä käsiala, joten tiukemman neulojan kannattaa valita varmasti suuremmat puikot. Itse valitsin puikot sen mukaan, mitä kaapista löytyi.. Nyt vain toivotaan vielä upeita talvikelejä edes hetkeksi, että pipot pääsevät kovaan käyttöön.

Lumisia ja aurinkoisia talvilomakelejä toivotellen,
Kirsi  

9 kommenttia: