Rakkaissa maisemissa

Täytyy tunnustaa, että olen ollut viime aikoina melkoinen pirttihirmu. Työpäivän jälkeen meinaa hymy hyytyä, kun kotona odottaa aamuinen jugurttipurkki pöydällä ja kylpyhuoneeseen pääsemiseksi on oltava kokemusta (pyykki)vuorten valloituksesta. Yleensä meillä olohuoneen sohva toimii kotoisasti kodinhoitohuoneena, johon kasataan kuivaa ja puhdasta pyykkiä odottamaan jatkokäsittelyä. Ehkä juuri siksi osasinkin viikonloppuna  nauttia hetkellisestä siisteydestä ja uudesta canvas-taulusta olohuoneen seinällä. 

Meille on tärkeää, että seinillemme päätyvillä jutuilla on jokin tarina tai henkilökohtainen merkitys.Olohuoneemme seinällä on olevan akvarellitaulun saimme aikoinaan häälahjaksi. Serkkuni oli kiivennyt viikkoa ennen hääpäiväämme mökkimme viereiselle tunturille ja ikuistanut isäni lapsuusmaisemat tauluksi. 

Vastikään seinälle kiinnitetyn canvas-taulun kuva sen sijaan on otettu noin kuusikymmentä vuotta sitten  Käsivarren Lapissa ja kuvassa näkyvät akvarellitaulusta tutut maisemat.  Siskoni oli teettänyt itselleen ison canvastaulun samaisesta suvun valokuvasta. Ihastuin tauluun ja halusin meille samanmoisen. 

Canvas-taulu on teetetty Steadygraphics-painotalossa Helsingin Hernesaaressa ja voin vilpittömin mielin mainostaa sekä työn jälkeä että hyvää palvelua :)

Kuvassa on isäni, äitinsä, isänsä ja sisarensa kanssa.

Olohuoneemme toisella seinällä on Matti Rauhaniemen rautalangasta tekemä tekstiteos, jonka hankin miehelleni viime jouluna lahjaksi. Sekin on omalla tavallaan erityinen ja tärkeä :)

Iloista alkavaa viikkoa!

Sunna

Ruusuhame

Viikonloppuna saimme mieluisia vieraita, kun kymmityttöni äiteineen tuli yökylään. Oli ihanaa seurata tyttöjen leikkejä, yhteisiä hampaidenpesuhetkiä ja kuunnella myöhään yöhön jatkuvaa kiherrystä lastenhuoneesta. 

Ystäväni kanssa olemme tunteneet toisemme ihan pienestä pitäen, sillä äitimme ovat nuoruudenaikaisia ystävyksiä. Muistan edelleen elävästi yhteisiä hetkiä lapsuudestamme ja sen kuinka ihanaa oli illalla ennen nukkumaanmenoa liihotella samanlaisissa yöpuvuissa..

Asuttuamme vuosia eri puolilla Suomea, päädyimme ystäväni kanssa lastemme syntymän aikoihin samoille seuduille ja vietimme ne kotiäitivuotemme yhdessä saman hiekkalaatikon reunalla istuskellen. En olisi voinut toivoa parempaa ystävää jakamaan äitiyden huippuhetkiä tai niitä epätoivon aamuja, kun raahasin kolmea kurahousua läpi lumen ja loskan kohti leikkipuistoa.

On ihanaa huomata, että tytöillämme leikit sujuvat, vaikka enää emme ihan päivittäin näekään. Lasten kasvettua meillä äideilläkin on taas enemmän aikaa keskittyä omiin juttuihimme. Suunnitelmissamme oli nyt tehdä pieniä ompeluksia ja ilta vierähtikin rattoisasti yhdessä ommellen. Ompelimme koulutytöillemme batistivuoriset puolihameet, joissa on kuminauharypytys vyötäröllä. 

   

Limpun hameeseen valitsin pitkään kangaskasoissani pyörineen ruusukuvioisen kankaan, jonka olen aikoinaan napannut mukaani Eurokankaan palalaarista. Vielä kun vuoriksi löytyi pala ihanaa, Pärnusta ostettua  aniliininpunaista batistia, oli ilo aloittaa ompelu. Hameen helmaan ompelin viimeistelyksi kultaisen nauhan tuomaan syksyisempää ilmettä.

Kangas: Eurokangas

Kultanauha: Etsy

Kiitokset vielä mitä parhaimmalle ompeluseuralleni :) ja kaikille muillekin iloa alkavaan viikkoon!

Sunna

Tyttöjen huoneesta

Kun vuosia sitten muutimme nykyiseen kotiimme, kaatui seinä jos toinenkin ja kaikki pinnat menivät samalla uusiksi. Remontissa yhdistimme kaksi pientä huonetta yhdeksi yhteiseksi lastenhuoneeksi, jossa alkuun asustivat kaikki kolme lastamme. Esikoinen sai jo pari vuotta sitten remontin edetessä oman huoneen ja alakerran lastenhuoneesta tuli kokonaan tyttöjen valtakuntaa. 

Järjestely on toiminut hyvin, mutta nyt kun keskimmäinenkin aloitti koulutiensä, olemme joutuneet miettimään huoneratkaisuja uudelleen. Etenkin vanhemmalla tyttösellä on ollut kaipuuta omaa huonetta kohtaan ja pikkusiskon sotkut tuppaavat käymään toisinaan hermoille. Emme malttaneet vielä rakentaa seinää tyttöstemme väliin, vaan laitoimme kaapin poikittain tilanjakajaksi ja avasimme huoneeseen toisen oviaukon. 

Toistaiseksi ratkaisu on tyydyttänyt kaikkia osapuolia. Molemmat tytöt saivat omat soppensa ja silti yhteiset leikit jatkuvat samassa tilassa. Kovasti on vielä järjestelemistä ja tavarat hakevat paikkaansa. Tässä kuitenkin muutamia kuvia huoneen nykytilasta. 

Kesälomareissulla poikkesimme Jääkarhumaa-blogin Mariannen ihastuttavassa kesäpuodissa ja sieltä mukaan tarttui vanha seinälamppu. Lamppuun askartelin uuden varjostimen ja se löysi paikkansa vanhemman tytön sängyn päädystä. 

Nuoremman tytön yövaloksi päätyi vanhoista pienista lampunvarjostimista koottu sarja. Poistin aiemmin keittiötä koristaneesta pallovalosarjasta pallot ja virittelin valosarjan varjostimien sisään. Toimii, vaikka viritys vaatiikin vielä pientä hiontaa..  

Nyt pitäisi mennä jatkamaan tyttöjen huoneen raivausta ja autotallin siivoajakin kuulemma kaipailee kaveria..

Leppoisaa sunnuntai-iltaa!

Sunna 

Pilkullinen perjantai

Hiljaisuus on vihdoin laskeutunut taloon ja päätin kokeilla, josko vielä muistaisin kuinka tätä blogia päivitellään ;)

Sain tällä viikolla käsiini uuden Suuri Käsityö-lehden ja ihastuin oitis siinä olleeseen puseron kaavaan. Päätin kokeilla sen toimivuutta ja kankaaksi valitsin kesäiseltä Eestin matkalta mukaan tarttuneen luonnonvaalea-mustapilkkuisen kankaan. Eilen illalla aloitettu ompeluprojekti poltteli siihen malliin pöydän reunalla, että se oli saatettava loppuun heti työpäivän jälkeen. 

Paidasta tuli oikein istuva ja tykkään kovasti etukappaleen muotolaskoksista. Ekaluokkalaiseni sen sijaan ei ole järin innostunut sovittelemaan äidin keskeneräisiä ompeluksia ja kun vihdoin valmis paita saatiin päälle, olikin se yllättävän lyhyt edestä. Tämäkin versio tulee varmasti käyttöön, mutta jos vielä innostun kaavaa käyttämään, teen seuraavassa versiossa etuosasta aavistuksen verran pitemmän. 

   

Kangas: Karnaluks

Kaava: Suuri Käsityö-lehti 9/2013

Ihanaa ja aurinkoista viikonloppua teille!
Sunna

Melkein ikuisuusprojekti

Tulee kuluneeksi kaksi vuotta siitä, kun aloitin neuletakin neulontaurakan Sunnan innoittamana. 

Takki tuli valmiiksi muistaakseni reilu puoli vuotta sitten. Tykkään neuloa, mutta olen selkeästi lyhyempien neuletöiden ystävä. Sunna kehoitti tekemään yhden koon isomman kuin mitä hän teki, sillä hän joutui saman tien pidentämään niukkoja hihoja. Onneksi käsialani on sen verran löysempi, että neuletakki on nyt suurin piirtein sopiva :D 

Neuletyön hitaalle valmistumiselle on syynsäkin, sillä harmistuin, kun sileäneuleeni on niin epätasaista. Pitänee seuraavalla kerralla ottaa nurjalle kerrokselle ohuempi puikko, niin ehkä voisin onnistua paremmin. Ja muutenkin pitäisi yrittää muistaa valita aina suosituksia vähän pienemmät puikot.. 

  

Lanka: Drops Nepal

Malli: Ravelry Cable Yoke Jacket

Neuletakin alla vilahtaa keväällä ohuesta puuvillasta ommeltu paita. Kaava on muokattu Mekkotehdas-kirjan Orelman kaavasta. Levensin kaavaa hieman KE/KT-saumasta, jotta sain paitaan lisää poimutusta ja liehuvaa helmaa. Paitoja huvittaisi tehdä lisääkin mekkokaavoilla, sillä ne toimivat (ainakin meillä) mekkoja paremmin koululaisella.

Kaava: Mekkotehdas Orelma (muokattuna)

Kangas: Eurokangas

Pitsi: Nappi ja nauha, Kuopio

Aurinkoista syysiltaa!

Kirsikka

Bee and bambi

Tykkäämme niin kovasti kauniista lasten jutuista, ihanista ideoista ja itsetehdyistä jutuista muutenkin. Ystävämme Nova jakaa kiinnostuksemme kohteet ja on jokin aika sitten perustunut ihanan uuden blogin. Jos et ole vielä ehtinyt kurkistaa, niin Bee and bambi on tosi POP!

.. siellä on käynnissä huippukiva arvontakin!

( Kuva lainattu Bee and bambin sivulta. ) 

Mukavaa alkavaa viikkoa toivotellen

Sunna ja Kirsikka