Yläkertaa vol. 2

Voi jestas, kuinka arki on taas vienyt mennessään. 

Innostuttiin tytön kanssa lähtemään viimeisenä lomaviikonloppuna Tukholmaan ja tuntuu, ettei sen jälkeen ole ehtinyt hengähtää hetkeäkään. Maanantaina alkoivat työt, ja yhdessä hujauksessa ollaankin jo loppuviikossa. 

Alla muutama kuva yhden naisen voimin tehdystä "hurjasta" remontista, eli yläaulasta. Maalasin siis (alunperin valkoiset) seinät Tikkurilan Spa'lla, vaihdoin huonekalut ja samalla koko aulan käyttötarkoitus muuttui. Maalasin seinät sisareni avustuksella ensin ihan toisella maalilla, mutta hyi että, kun tuli tummat! Ei auttanut muu kuin ostaa uusi maalipurkki.

Aikaisemmin yläaulassa loikoiltiin divaanilla ja katsottiin telkkaria. Eskari-ikäisen, tulevan koululaisen pöydälle kun ei tuntunut olevan tilaa lastenhuoneessa, ja meidän makkarissa oli tilaa  turhankin paljon, päätin siirtää divaanin makuuhuoneeseen, ja yläaulasta tuli sopiva työtila. Eskarilainen oli kyllä kovin innoissaan omasta paikasta, sillä lastenhuone täytyy jakaa vielä ainakin parisen vuotta pikkuveljen kanssa.

Uudistin mummoni vanhan pöytälampun maalaamalla puisen jalan ja päällystämällä (vai miksi sitä kutsutaan?) varjostimen Karnaluksista ostetulla puuvillalla sekä kullanhohtoisella nauhalla (Tikata Oy).

Punainen jakkara on löytynyt talomme kellarista. 

Seinään upotetun hyllyn kohdalla oli ennen ovi kylmään sivukaiseen. Olin aikoinani suunnitellut, että hyllyyn tulevat kaikki sisustuskirjani, mutta olosuhteiden pakosta hyllystä tuli vähän hassun syvyinen, ja nyt en oikein tiedä, miten täyttäisin sen. 

Voin myös kertoa, että kuvassa näkyvät (Ikean) vaneriset lehtikotelot ovat olleet työn alla n. kymmenen vuotta. Olen siis suunnitellut niiden maalaamista kymmenisen vuotta. Huhhuh. Jotkut asiat vaan jäävät toisten jalkoihin...

Rentouttavaa ja ansaittua viikonloppua!

Kirsikka