Pojan huoneen muutos

Potilas alkaa olla kunnossa ja tänään pääsimme jo hetkeksi luistelemaan. Aamupäivällä aurinkokin pilkisteli hetken aikaa, ennenkuin alkoi taas sataa lunta. 

Poika on ollut patjamajoituksessa alakerrassa toipuessaan taudistaan. Huoneen ollessa tyhjillään ja hiihtomareissumme peruunnuttua, keksin aloittaa huoneen uudistusprojektin. Huoneen ainut luonnonvalonlähde on kattoikkuna ja sekin on ollut jo tovin lumen peitossa.

Huoneen päätyseinä oli ennen tapetoitu tummanharmaalla, melkein mustalla, tapetilla. Pari päivää sitten aamupalapöydässä keksin, että nyt tapetti saa lähteä. Ideani sai aikaan epäuskoisia katseita ja mieheni sanoi, että jos näin tapahtuu, voin tapettia poistaessani toistaa mielessäni lausetta: Mieheni ei koskaan enää tapetoi, mieheni ei koskaan enää tapetoi.. 

Kaiken uhalla aloitin tapetin poiston. Huone valaistui sitä mukaa kuin vaalea seinä paljastui tapetin alta. Päätyseinä sai tapetinpoiston jälkeen pintaansa vaaleanharmaata maalia, samaa jota meillä on makuuhuoneenkin päätyseinässä. 

Huoneen muutos antoi minulle hyvän tekosyyn ommella taas lisää tyynyjä. Näissä tyynyissä on käytetty erilaisia sapluunatekniikoita ja melkein kaikki kankaat löytyivät valmiina omista kaapeista. 

Harmaaseen pellavatyynyyn aplikoin N-kirjaimen valkoisesta pellavasta. Mustaan tyynyyn painoin pojan syntymäajan kangasvärillä valmiin kirjainsapluunan avulla tuputellen. Beige pellavatyynyliina pelastettiin  tyynyliinojen jäähyhyllyltä ja kokeilin painaa siihen mustaa silhuettikuvaa pojastani, mutta kangasvärin tuhriinnuttua luulin jo peliä menetetyksi. Muistin kuitenkin, että minulla oli valmiiksi turkoosille kankaalle painettu silhuettikuva tallessa. Kangaspala peitti sopivasti tahriintuneen kohdan ja lopputulos on varmasti näin parempikin kuin alkuperäinen suunnitelmani.

Tässä vielä laajempi kuvakulma, jossa etualalla näkyy työpisteeni. Vielä on paljon tehtävää, jotta toiseenkin suuntaan uskaltaa katsoa varsinkaan kameran linssin läpi;)

Kivaa keskiviikkoa kaikille:)

Sunna