torstai 13. tammikuuta 2011

Herkkää

Pitkästä aikaa mekko työn alla.
Olen jo useampana iltana mielessäni pyöritellyt tätä ideaa, mutta kun valmiita kaavoja ei ole, on aina hieman suurempi kynnys aloittaa työnteko tyhjästä.
Tämä perhoshihainen mekko valmistui siis juuri.
Koska se on oikeasti vasta proto, valitsin siihen pitkään kaapissani lojuneen kankaan, joka on ihan kaunista, mutta jotenkin tuntunut tylsältä. Ihan vaan siltä varalta, jos menisi pieleen.
Mielestäni kangasvalinta oli kuitenkin tähän mekkoon ihan sopiva, sillä mekon jujuna toimivat nuo hihat ja koko malli. Eikä kaavoitus mennyt pieleen, jesh!
Tyttäreni huokaili ihastuksesta, joten tämä prototyyppi ei jää varmastikkaan käyttämättä, eikä tämä jää ainoaksi tällä kaavalla tehdyksi mekoksi.


 Kangas Eurokankaan palalaarista.
Malli oma.

Viime viikonloppuna ajelimme katsomaan vanhempiani Savoon. 
Olin kovasti suunnitellut virkkaavani lisää kukkia automatkalla, mutta kukkien virkkaus ei osoittautunut ihan automatkahommaksi. Etenkin, kun on tällainen vasta-aloittelija.
Luovutin siis jossain vaiheessa ja vaihdoin helmien päällystämiseen.
Vihreä virkattu helmi päätyi jo lahjana Sunnan prinsessan patjojen alle :), joten se puuttuu kuvasta.
Nyt vaan keksimään näille käyttökohteita.


Tervetuloa uusille lukijoillemme, ja muistakaahan arvontamme, johon ehtii vielä osallistua!
Mukavaa torstai-iltaa,

Kirsikka

26 kommenttia:

  1. Kaunis ja herkkä, ja teidän bloginne näköinen! Ihastelen!

    VastaaPoista
  2. Niiiiiin kaunis mekko! Tiedän että meidän Mila & Mona haluaisivat tälläiset jos näkisivät. Koskas avaat nettiputiikin? :)

    VastaaPoista
  3. Jee! Siitä tuli ihan TÄYDELLINEN!!!

    VastaaPoista
  4. Mekko on aivan ihana ja tyttö ehkä vieläkin kauniimpi! Siis molemmat, huoh!
    Olet ollut viitseliäs, tuollaista lähteä tyhjästä tekemään. Itsellä ei riittäisi edes idearikkaus...

    VastaaPoista
  5. Siis mikä tyttö ja siis mikä mekko ja siis mikä kuva! Menin ihan sanattomaksi ja luulin et on joku noanoa:n mainoskuva Tanskasta. Sä olet niin lahjakas! Teetkö myön aikuisten vaatteita?

    VastaaPoista
  6. Kerrassaan ihana mekko! Ottaisin tytölleni tuollaisen kiljuen.

    VastaaPoista
  7. Aivan todella kaunis mekko ja hienosti onnistunut kaavoitus!

    VastaaPoista
  8. Miten kaunis! Ja niin ihanat kuvat. Huoh! Ei voi kuin ihastella sinun taitojasi ja ideoitasi sekä taitoa toteuttaa ideat.

    VastaaPoista
  9. Ooh ja aah huokaan minäkin ihastuksesta!

    VastaaPoista
  10. Kaunis mekko ja niin nätti "mannekiinikin", joka selvästi nauttii kauneudesta ja sen kuvaamisesta.

    VastaaPoista
  11. hei! =) siis kuinka kauniita molemmat malli ja mekko! kyl on taeto hyppysissä! ;) kiva tämä bloginne muutenkin, onneksi löysin tänne! kivaa viikonloppua!

    VastaaPoista
  12. Voi miten kaunis mekko, tyttö ja kuvat! Aivan ihastuttavia, suloisia ja herkkiä!
    Olet taitava!

    VastaaPoista
  13. Todella kaunis mekko! Ja niin on tyttökin! : )

    VastaaPoista
  14. Vitsi että olet taitava näiden mekkojen kanssa, aivan upea. Ihanaa vanhan ajan henkeä. Ja todellakin, tuossa mekossa kangas ei ole pääosassa, joten vaatimattomampikin käy erinomaisesti. Olisi varmsti meidänkin tyttösen mieleen röyhelöineen ;)

    VastaaPoista
  15. oih mikä ihanainen mekkonen...varmasti on tyttönen onnellinen :)

    VastaaPoista
  16. Ihanan hentoinen, perhosmainen mekko - pienet prinsessat takuulla tykkää.

    VastaaPoista
  17. Su-loi-nen -niin malli kuin mekko! <3

    Onko sulla lasten peruskaavakirja vai miten kuosittelet kaavat?

    (missä EK:ssa sä oikein käyt...? ;-) Tullintorilla ei usein ole kivoja paloja -tai sitten mun silmä ei ole harjaantunut kun en usein käy.)

    VastaaPoista
  18. Aivan ihanan hentoinen mekko ja upea valokuva!

    VastaaPoista
  19. Voi kiitokset kauniista sanoistanne! Ihan täällä punastelen...

    Mirjami: Toistaiseksi ei taida olla putiikin avaamiseen aikaa, sillä muuta projektia pukkaa.

    Selma: Noa noan kuviin/mallistoon vertaaminen häkellyttää. Kiitos! Teen joskus myös aikuisille eli itselleni lähinnä, jos aikaa on. Ennen lapsia tein enemmän, esim. hää- ja juhlapukuja tutuille (en ole kuitenkaan pukuompelija ammatiltani), mutta nyt ei aika oikein riitä.

    Ompsinpompsin: Kiitos! Mulla on itseasiassa parhaillaan lainattuna Lasten pukineiden peruskaavoja -teos kirjastosta, mutta sitä en ole kyllä tähän käyttänyt, vaikka tarkoitus ehkä olikin. Otan yleensä mittoja valmiista kaavoista ja vanhoista vaatteista ja sitten vaan kuosittelen haluamaani malliin. Kuulostaa helpolta, mut ei ne aina ihan niin mene ekalla kerralla. Siksi teen aina prototyypin ensin. Työläämpää, mut yleensä vaivan näkö palkitaan. Kiertelen melkein kaikissa pääkaupunkiseudun EK:issa. Harvemmin Helsingin keskustassa. Löytöjä tulee tehtyä, mutta se edellyttää tiivistä vierailua kyseisissä putiikeissa :).

    VastaaPoista